Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘terveyskeskus’

Vaimo on kantanut saunamökin rappusille lähes kaikki saunavedet; jätti sentään saunanlämmittäjälle parin vesiämpärin noutourakan. Valmista alkaa olla. Vielä kun asettelen iltanuotion puut paikoilleen, voin laittaa tulen saunan kiukaaseen. Lämpimänä loppukesän päivänä ei pienen saunan valmistuminen kauan kestä; taidetaan hyvin ehtiä uimaankin saunomisen päätteeksi ennen pimeää. Elokuusta on jäljellä enää runsas viikko –  nopeasti ovat valoisat kesäpäivät kuluneet. Huomaan yllättäen, että tänä kesänä en ole tuntenut samanlaista haikeutta kuin aiemmin. Juuri elokuu on ollut minulle vaikeaa, ei enää syys- tai lokakuu, jolloin syksy on jo tosiasia. Olisiko eläkeläinen viimein sopeutumassa uuteen elämänvaiheeseen, ja ymmärtää, että mökillehän voi vielä jäädä maanataiksi, tiistaiksikin, jos lämmin sää jatkuu viikonvaihteen yli. Työaikana oli nokka kohti kaupunkia hyvissä ajoin sunnuntai-iltapäivällä ja otsa vetäytyi rypyille viimeistään kello viisitoista tulevaa työviikkoa pohtiessa. Sitkeässä ovat asenteet ja opitut tavat.

Eipä kirjoittaja tiennyt, mikä riesa seurasi nuoruusvuosien seurakavereitten kanssa pelatusta juhannusviikon pesäpallo-ottelusta. Jo peliä edeltävissä harjoituksissa alkoi kipu tuntua molemmissa polvissa. Toinen jalka rauhottui aika nopeasti, mutta nyt elokuun lopulla vasen polvi kipuilee yhä. Ja tietenkin valvottaa öisin. Lähdin viimein tutkittavaksi paikalliseen terveyskeskukseen. Kaikki alkoi lupaavasti, mutta sitten tuntui, että potilas pian unohdettiin. Suunniteltu fysioterapiakin poistettiin, kunnes sitä uudelleen pyysin (tulossa elokuun lopulla). Olen muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hoidattanut vaivani julkisen terveydenhuollon puolella ja ollut tyytyväinen saamaani hoitoon. Nyt olen ihmeissäni. Onko tämä sitä resurssointia? Tuohon eläkeläispappaan ei enää kannata satsata? Selvää vastausta kivun aiheuttajasta en saanut (nivelside, kierukka, ruston oheneminen …), enkä myöskään vastausta siihen, tuleeko polvestani vielä kelvollinen. Tavallisissa röntgenkuvissa näkyi ”kulumaa”. No se tiedetään toki ilman kuvaustakin, mutta jäin kaipaamaan, miten tästä eteenpäin. Olen yrittänyt lukea Helena Mirandan kirjaa ”Kipu”, mutta kivuiltani en ole pystynyt kirjaan kunnolla keskittymään. Miranda on itse kokenut ja kokee yhä monenlaisia kipuja, hänen selviytymisoppejaan on vaimoni klenkkaavalle blogimiehelleen aika ajoin siteerannut. Luulen, että turvaan kohta suomalaiseen ikiaikaiseen perinnehoitoon, jonka tukipylväät ovat: sauna, terva ja viina. Kahta on jo kokeiltu, täytynee ottaa ohjelmaan kolmaskin?

Miranda toteaa kirjassaan mm. että hyvällä mielellä ollessa ei kipua välttämättä edes huomaa. Totta, ainakin lievissä tai keskivaikeissakin tapauksissa. Niinpä olen pyrkinyt viihdyttämään itseäni suosikkiympäristöissäni; olen kolunnut (oik. klenkannut) kivusta huolimatta suot ja rämeet, järvenrannat sekä luonnonpuistot, kiikaroinut ja kuvannut. Tähän vuodenaikaan vain ei metsässä juuri elämää ole eikä siivekkäiden ääniä. Sen totesin erään toisen ulkoilijan kanssa, jonka tapasin Sveitsin luonnonpuistossa Hyvinkäällä. Meille kehkeytyi vilkas keskustelu linnuista ja keväisistä ilmaiskonserteista, joita Sveitsinkin puiden oksilla järjestetään. Mutta sitten iski molemmille samanaikainen muistikatkos erään linnun nimestä. Se oli …. ei, ei tule nyt mieleen. Suuntasimme omille teillemme, ja kohta kuulin polulta kuusien lomasta loittonevan juttukaverini karjaisun: ”Se oli merimetso!” Hienoa. Edes toinen muisti linnun nimen. Eihän tässä sitten mitään hätää. Lähdin kiipeämään oman lenkkini viimeistä pätkää tyttäreni koiran Fitzin – ei kun Fonzien kanssa kohti autoa. Vai mökillekö meidän piti? Muistaisitko sinä Frazier?

Mökkisaunan ovi

Mökkisaunan ovi

Auringonlasku Tammelan Heinijärvellä

Auringonlasku Tammelan Heinijärvellä

Metsäkatinlieko

Metsäkatinlieko

Kantarelleja meillekin

Kantarelleja meillekin

Ja suppilovahveroita jo elokuussa

Ja suppilovahveroita jo elokuussa

Mökkimetsissä törmäsin hömötiaisten parveen

Mökkimetsissä törmäsin hömötiaisten parveen

Keisarinviitta, koiras. Komea, iso päiväperhonen Hyvinkäällä kahdesti tavattu.

Keisarinviitta, koiras. Komea, iso päiväperhonen Hyvinkäällä kahdesti tavattu.

Kesäinen elokuun päivä, Tammelan Heinijärvi

Kesäinen elokuun päivä, Tammelan Heinijärvi

Vaimo innostui maalaamaan. Hyvä tulikin!

Vaimo innostui maalaamaan. Hyvä tulikin!

Mökin kurrekaveri

Mökin kurrekaveri

Syksyn merkit alkavat näkyä

Syksyn merkit alkavat näkyä

Liikkuvainen pajulintu viihtyy vielä Hyvinkään metsissä

Liikkuvainen pajulintu viihtyy vielä Hyvinkään metsissä

Loppukesän runsaslukuinen neitoperhonen

Loppukesän runsaslukuinen neitoperhonen

Loimijoki Forssan keskustassa. Taustalla vanhan kutomon rakennuksia

Loimijoki Forssan keskustassa. Taustalla vanhan kutomon rakennuksia

Loimijoen onkijat

Loimijoen onkijat

Lenkkikaverini Fonzie

Lenkkikaverini Fonzie

Fonzien kanssa

Fonzien kanssa

Sveitsin luonnonpuistoa, Hyvinkää

Sveitsin luonnonpuistoa, Hyvinkää

Read Full Post »

Heinäkuun viimeisen ehjän viikon puolivälissä lomailijan usko kesään oli jo mennyt. Vai voisiko kesä vielä löytyä lännempää Suomesta? Jokin pieni päivämatka tarvittiin lomailijan psyykelle nyt välttämättä. Ei kun Turkuun – olihan sinne matkaa vain 100 km ja kymppitie kuin viivoittimella piirretty. Turun opastuspisteessä (pieni stoppi ja orientoituminen) taisi jo pilvien raosta aurinkokin näyttäytyä (!), mutta infotaulun karttaboksi keljuili – ei antanut meille tarpeellista kaupunkikarttaa. Mitä suotta enää, viime vuonnahan Turku juhli ja oli Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Kruisailumme alkoi kesän teeman mukaisesti Turun hautausmaalta, jossa taas kerran vaimoni puolen sukujuuria etsimme, nyt ilman mitään koordinaatteja. Huomasimme kiertelymme laajalla ja hyvin hoidetulla hautausmaalla pian tuloksettomaksi ja suuntasimme kohti keskustaa. Toisin kuin Tampereelle Turusta löytyy maksuttomia parkkipaikkoja, ja aivan keskustan tuntumasta! Kovasti oli kaupungissa hulinaa ja ohi viuhtovia puolialastomia pyöräilijöitä, siinä oli mökkiläinen ihmeissään. Maailman suurimmat pizzatkin nautimme, kun tunnettu pizzapaikka hollile osui. Pizzapaikan tytöt eivät muuten tienneet opastaa yhteenkään Jussi Vareksen (kirj. Reijo Mäki) kuppilaan! Pitäisi tietää – aiheesta on tehty jopa kirjakin.

Päivästä tuli lopulta lähes helteinen – se kesä löytyi sittenkin Aurajoen rannalta, jossa valmisteltiin Down By The Laituri -tapahtumaa. Tyylikäs Samppalinnan kesäravintolakin oli lähtenyt meteliin mukaan ja soitteli omaa musaansa täysillä – käännytti näin oveltaan kaksi huili- ja kahvihetkeä etsivää vaeltajaa. Kahvit sai meille tarjota toispuol jokke oleva viihtyisä, rauhallinen ja palkittu Cafe Art Läntisellä Rantakadulla joen tuntumassa. Vieläkö jaksamme katsastaa Tuomiokirkon? Olihan se jaksettava, kun aivan vieressä maisemaa hallitsi ja piti oviaan auki kaikelle kansalla. Perillä mökillä myöhemmin illalla kertasimme päivän tapahtumia, annoimme Turulle ten points ja pulahdimme lopuksi tyyneen mökkijärveen. Ympäröivä hiljaisuus oli täydellinen, kun viimeiset vesipisarat olivat uimareista laiturille kopsahdelleet.

Päätin vihdoin hakeutua lääkärille jo kolme kuukautta kestäneen käsisärkyni takia. Olin saanut ajan ensimmäiselle arkipäivälle lomani jälkeen. Särky oli jo vähän lievempää kuin aiemmin, mutta ei kädellä vieläkään suuria liikekaaria voinut tehdä. Puiden sahaaminen ei tänä vuonna kovasti innostanut. Hyvinkään terveyskeskuksessa, Lars Sonckin piirtämässä vanhassa parantolarakennuksessa, oli hiljaista, kun nousin sen leveitä portaita neljänteen kerrokseen. Täsmällisesti sovittuna aikana vastaanottohuoneen ovi aukeni ja minut kutsuttiin sisälle. Omalääkärini sijainen, nuori naislääkäri hoiti asiansa reippaasti ja osaavasti. Piikki lyötiin blogimiehen olkapäähän ja kehotettiin ottamaan pari päivää levon kannalta. Kuulostelin piikin jälkeen oloani – ja peijjooni, viikkojen jomotus alkoi parin tunnin jälkeen hellittää. Loppui viimein irvistys (diagnoosi: olkapään pinneoireyhtymä). Pää oli vähän turtana, mutta katsoin olotilan olevan juuri sopivan uudelle blogikirjoitukselle! Eihän lääkäri sellaista kieltänyt?

Aurajoki

Luokanopettajan hauta, Turun hautausmaa

Turun vanhoja puutaloja Uudenmaankadun poikkikadulla

Aurajoen ravintolalaivoja

Soulmies

Samppalinnan kesäravintola

Cafe Art, Turku

Turun kauppahalli

Keskustan tyyliä

Turun tuomiokirkko, kuva 1

Turun tuomiokirkko, kuva 2

Turun tuomiokirkko, kuva 3

Kuu laskee – loma päättyy

Read Full Post »