Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘riippukeinu’

Sää ei vaikuttanut kovin kesäiseltä, mutta emme tienneet, että pahempaa oli tulevalla juhannusviikolla luvassa: lumikuuroja 17.6.! Viikonvaihteeksi oli ennustettu sekä sadetta että poutaa. Lämpötila olisi kuitenkin enimmäkseen yli 15 astetta. J-tyttö istui mökkimatkan etupenkillä biopussi jo valmiiksi sylissään; ei ollut tyttö vielä päässyt eroon matkapahoinvoinnistaan. Reissu mökille meni kuitenkin ongelmitta. Perillä vain lämpöä tupaan, jääkaappi päälle ja kamppeet paikoilleen. Isovanhemmat vaalivat järjestystä kuin kasarmin rättivääpeli, muuten ahtaissa tiloissa joku sotkeentuisi sandaaleihinsa. Ilta kului nopeasti. Alkoi olla jo hämärä, mutta sähköttömässä mökissä makuukamarinkin lukija pärjäsi hyvin otsalampun avulla. Mökkieksotiikkaa jos mikä!

Olimme päättäneet vähitellen viedä mökin varustusta aivan uudelle tasolle (suora lainaus viihde-elektroniikan esitteestä). Paikallinen kirvesmies, Manu Andersson, oli luvannut pystyttää meille uuden puuceen ja asentaa sinne biokäymälän, kunhan vain kaiken tilaisimme itse. Puuceen haku tapahtuisi lauantaina Forssan Rautiasta. J-poika nukkui vielä makeasti muiden mukana, enkä raaskinut murkkua herättää rautakauppareissulle. Join rauhassa aamukahvit mökin kuistilla, kuuntelin vastarannan lokkien ääniä ja arvioin päivän säätä. Lähdin kohta lampsimaan mökkitielle, josta Manu ottaisi minut hakureissulle kyytiin. Kaikki sujui rautakaupassa rivakasti ja pian olimme mökkipihalla valtaisan kevythirsikuorman kanssa. Mietin, miten kukaan voi selvitä puuceen lautapalapelistä – se projekti oli ihan eri luokkaa kuin kaasugrillin kasaaminen. Omin voimin emme olisi edes yrittäneet

Luonto on juuri nyt vehreimmillään ja kukkeimmillaan. Tienvarsia ja niittyjä värittää leinikkien, metsäkurjenpolvien, eri putkien ja lupiinien komeat kukinnot. Pian joukkoon tulee myös päivänkakkara ja monet kellot. Metsä raikaa lintujen äänistä. Olen aina yrittänyt opettaa pikku mökkivieraitamme tunnistamaan eri kasveja ja lintujen ääniä. Mökkiympäristö on siihen omiaan, kun kilpailevia näkö- ja kuuloärsykkeitä on vähemmän kuin kaupungissa. Kuulitko peipposen? Entä sirittäjän? Nyt se kuuluu, tuolla! Olin juuri astumassa mökin rappusia alas kun havahduin käen kukuntaan. Se tuli ihan läheltä, mutta mistä? Kun nostin katseeni ylös puihin, kuulin viereltäni J-pojan ja vaimoni naurunrätkätyksen. Niinpä niin, nyt isoisää, sitä muka-luonnontuntijaa, höynäytettiin pahemman kerran. Käen kukunta tuli J-pojan puhelimesta, jonne viikari oli sen etukäteen tallettanut! Voihan keinokäki! Nauroin muiden mukana J-pojan tempaukselle. Muutaman viikon päästä aidot luonnon linnut vaikenevat, kun poikaset alkavat putoilla pesistään alas varvikkoon. Siinä uudessa hiljaisuudessa ja haikeudessa kuulisi mielihyvin vaikka valekäkeä J-pojan laitteesta. Play it again Sam!

Otsalampun valossa

Otsalampun valossa

J-pojan iltauinti

J-pojan iltauinti

J-poika iltanuotiolla

J-poika iltanuotiolla

Pihan uusi perenna neidonkurjenpolvi

Pihan uusi perenna neidonkurjenpolvi

Taashan me tavattiin, mökkinaapuri

Taashan me tavattiin, mökkinaapuri

Peräkärry vain tyhjäksi

Peräkärry vain tyhjäksi

Tuonne pinotaan!

Tuonne pinotaan!

J-tytön kantamus

J-tytön kantamus

Osaava kirvesmies Manu Andersson

Osaava kirvesmies Manu Andersson

Käskettiin siirtää tuo kivi!

Käskettiin siirtää tuo kivi!

Mökkirannan alkukesän vehreyttä

Mökkirannan alkukesän vehreyttä

Mökillä on kivaa koleudesta huolimatta

Mökillä on kivaa koleudesta huolimatta

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa!

J-tyttö ja J-poika

J-tyttö ja J-poika

Näinköhän on?

Näinköhän on?

Mökin hengetär

Mökin hengetär

Taustalla uusi Ronaldo?

Taustalla uusi Ronaldo?

Kuin Noora Karma

Kuin Noora Karma

J-tytön leikkipaikka

J-tytön leikkipaikka

Riippukeinun rauhassa

Riippukeinun rauhassa

Read Full Post »

Viimeisetkin keväällä tuodut metriset halot on saatu sahatuiksi ja pilkotuiksi. Odottakoon pinottuina  liiterin seinustalla vielä hetken ennen kuin pääsevät syyssateilta suojaan liiterin perukoille. Klapien teko, tuo mökkiläisen perusjumppa, jatkuu sitten taas ensi keväänä, jos vain luoja suo. Loppujen puiden teko meni tänä kesänä melko myöhään, kun vieraita kävi ahkerasti ja  muutakin ohjelmaa sekä työsuoritetta oli mökkiläisille kasaantunut. Jos ei askaretta ollut suunniteltu, sellainen keksittiin. Hei, tuollahan on pojaltamme saadut autovahapullot! Ei kun pesemään autovanhusta ja puunaamaan. Eikö se lauantainen matonpesu (vedenkantajana vaimolle) olisi jo riittänyt? Maanantaiaamuna huomasin, että oman koneeni käynnistyminen ja sängystä nouseminen oli työläämpää kuin muulloin – se vahaaminen!

On kunnia-asia, kun isovanhempina kelpaamme kavereiksi lastenlapsillemme. Tänä kesänä on mökkimme ollut useasti tukikohtana kolmelle pikkuiselle (vanhin kohta tosin jo murkku). Jokainen on juoksennellut mökkimme pihapolkuja,  makoillut riippukeinussa  ja ollut isoäidin helittävänä vähintään kahtena viikonvaihteena tai jopa useamman päivän lomalla. J-poika tokaisi kerran: “Tammelan mökki on maailman paras paikka!” Viikko sitten hiekkaharjulainen L-poika vietti toisen mökkilomasensa kanssamme. Vaikka käy jo toista kouluvuottaan saa poikaa pitää jatkuvasti silmällä. Jos ei pyörähdä kuperkeikkaa rappusilta alas, voi L-poika lentää riippukeinusta selälleen maahan. Näin kävikin, ja sen jälkeen keinumiset oli keinuttu. Oli huono keinu. Varottelut eivät oikein auta, kun on niin vikkelät jalat. Syyskuun puolella haluaisi J-poika tulla vielä kolmannen kerran mökillemme. Toivotaan vain poutaisia säitä, muuten menee sisällä istumiseksi – pelkäksi dominoksi, tietovisaksi ja letun syönniksi!

Pimenevän elokuisen illan rauhan rikkoo vastarannalla ammutut haulikon laukaukset. Tyynellä järvellä laukaukset kuuluvat kovina ja kaikuvat pitkään. Niinpä tietenkin, sorsastusaika!  Sinne taisivat mennä mökkijärvemme ainoat sinisorsat. Oliko tuo ampuminen minkään väärti? Osuuko edes noin hämärässä? Eläinten ampuminen ja tappaminen panee miettimään. Jos arvostelen sorsastusta, hyväksynkö toisaalla teollisen teurastuksen ja lihan kaupan tiskillä? Hankalia kysymyksiä saunasta tulleelle raukealle kylpijälle. Eikö löydy helpompia kyssäreitä, ramaseekin jo niin vietävästi …  Jaksoimme ennen nukkumaan menoa vielä pohtia eettisiä kysymyksiä ja saimme kuin saimmekin omalta joukkueeltamme jonkinlaisen kannanoton ja loppulauselman lihanjalostukseen ja -syöntiin – ihmiskunnan ehkä yhteen kohtalonkysymykseen. Toteamuksemme oli kaksijakoinen: voisimme hyvin pärjätä ilman lihaa ruokapöydässämme. Mutta please, jätettäisiinkö rajoitusten ulkopuolelle ne nuotiolla paistettavat grillimakkarat! Niistä ne piltitkin niin tykkäävät.

Vielä on kesää jäljellä

Vielä on kesää jäljellä

Miljoonakukka vielä voimissaan

Miljoonakellokin vielä voimissaan

Mökillä siirrytään uuteen tekniikkaan

Mökillä siirrytään uuteen tekniikkaan

Kutoja vailla vertaa

Kutoja vailla vertaa

Puolukka kypsyy

Puolukka kypsyy

Saisi löytyä enemmänkin

Saisi löytyä enemmänkin

Herkkutatti puskee maasta

Herkkutatti puskee maasta

Kissakuva ulkohuussimme seinällä (Ritvan kuva)

Kissakuva ulkohuussimme seinällä (Ritvan kuva)

L-poika leikeissään

L-poika leikeissään

L-poika mietteissään

L-poika mietteissään

L-poika

L-poika

Tule istumaan ennen kuin hämärtää

Tule istumaan ennen kuin hämärtää

Aurinko painuu mailleen

Aurinko painuu jo mailleen

Pian on jo yö

Pian on jo yö

Täältä tullaan

Täältä tullaan

Myös syksy tekee tuloaan

Myös syksy tekee tuloaan

Se oli siinä

Se oli siinä

Read Full Post »

Tiskiharja putosi koukustaan teräksisen altaan pohjalle. Mökin aamupalan laittaja tupeksi ja pelkäsi, että vielä makeasti unten mailla olevat L-poika ja isoäiti heräisivät paukkeeseen. Eivät tainneet herätä? Päivän aikana oli ehdittävä paljon, joten otin varaslähdön aamukahvin kanssa silmät vielä puoliummessa. Sunnuntain paluumatkaankin oli varattava aikaa, kun pienin mökkiläinen oli vietävä omaan kotiinsa Hiekkaharjuun.Tuosta vielä tomaatinlohkot ja leipäjuustot suolaisten ja leipien seuraksi – eiköhän näillä saada puhtia uuteen kesäpäivään. Tomaatista ja juustosta muistan aina vaimoni tädin tilan Paimiossa. Ne kuuluivat aamun vakioeväisiin, kun heinäpellolle menijöitä heräteltiin töihin vuosia sitten. Ehkä lastenlapsemmekin muistelevat aikanaan isoäitinsä ruokia ja ainakin mökkiräiskäleitä – miksei hyvällä tuurilla myös isosisänsä aamupaloja. Vai muistuuko aamuista mieliin vain tiskiharjan kolahdus?

Kesä alkoi tänä vuonna kuin varkain. Hyvä sää on tuonut mökillemme niin viimeisetkin muuttolinnut kuin vierailevat lastenlapsemme. Molempien touhuja on mukava seurata. Siivekkäitä vain katsellaan, mutta ihmislapsia: eskari- ja ekaluokkaisia on myös pidettävä silmällä. Seitsemänvuotiaan jalka vielä niin helposti ja arvaamatta osuu kiveen tai juurakkoon, horjahtaa laiturilta tai saa ikävännäköisen palovamman kiukaan kyljestä. Pikku haaveri meillä kävikin, kun rapsuttelin vanhaa maalia mökin rappusista. L-poika tuli kurkkimaan isoisänsä puuhia, istahti ylimmälle rappuselle, mutta yhtäkkiä kieri hyrränä rappusia, putosi päälleen alas viereeni ja löi poskipäänsä jykevään alarappuseen. Kaikki kävi uskomattoman nopeasti. Itkuhan siinä tuli ja ainakin viikoksi verinaarmuinen turvonnut poskipää.

Kohta on pientä väkeä oksat ja pusikot täynnä; ei kestä kauan, kun muuttolintujen poikasia alkaa kuoriutua. Pientä väkeä on tullut lisää myös tyttäremme perheeseen – tällä kerralla sellainen musta, hellyttävä ja isotassuinen labbiksen pentu. Kun kuulimme koiran tulosta, luulen, että vaimoni ehti jo hyvästellä ainakin mökin kukkapenkit ja pohtia, miten järjestys säilyisi ja tuhoilta vältyttäisiin. Olemme nyt saaneet jo vähän tuntumaa uuteen tulokkaaseen, ja kummasti vain ne asenteet muuttuvat ja pelot häipyvät. Koirahan käyttäytyy hienosti. Ei ne perennat nyt niin arvokkaita ole? Sinne vain kukkien sekaan makoilemaan. Musta koiranpentu punaisten sammalleimujen seassa – upeaa, järvinäkymäkin jää kakkoseksi!

Järvellä on kesä

Järvellä on kesä

Edellisen viikonvaihteen vieraamme leinikkiniityllä

Edellisen viikonvaihteen vieraamme leinikkiniityllä

Iltanuotiolla

J-tyttö iltanuotiolla

Puntarpäät

Puntarpäät

Uusi mökkivieras kahvitellaan

Uusi mökkivieras kahvitellaan, isänsä tuojana.

Kukkien kastelijat

Kukkien kastelijat

Sammalleimu

Sammalleimu

Metsän poika

Metsän poika

Savusaunan rannassa

Savusaunan rannassa

L-poika

L-poika

Riippukeinu, kaikkien suosikki

Riippukeinu, kaikkien suosikki

Pellon reunassa savusauna

Pellon reunassa savusauna

Uuteen kotiin

Uuteen kotiin

Hei, älä putoa

Hei, älä putoa

Fonzie

Fonzie

Read Full Post »