Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘rautatieasema’

Tutkiva journalisti, tai no, oikeastaan vain kirjoittava eläkeläinen ja harrastajakuvaaja oli taas kerran päättänyt tehdä päiväkävelyn jossakin päin Helsinkiä, entisessä kotikaupungissaan ja syntymäkaupungissaan. Kiertäisinkö nyt Kampin vai Krunikan tai ehkä Etu-Töölön? Suunnitelma ei ollut vielä selvillä, mutta torstaiaamuna hyppäisin Helsingin bussiin. Pitihän tuo selvittää oliko pääkaupunki yhä paikoillaan ja ennallaan. Ennallaan se ei tietenkään olisi, koska joka puolella kaupunkia rakennettiin tai saneerattiin. Ja jos ei rakennettu, niin ainakin rakentamisesta keskusteltiin. Kaupunkiin piti saada lisää asuntoja. Alas Malmin lentokenttä ympäristöineen ja muut henkireiät! Miten mahtaa käydä Töölönlahden ympäristön? Nouseeko sinne debattia aiheuttanut Keskustakirjasto? Mutta siinähän blogistille on kohdetta kerrakseen: unohdetaan hetkeksi vanha Helsinki ja paneudutaan uuteen; tsekataan Kiasmat ja Sanomatalot ja muut uudet lasipytingit rautatieaseman ja Töölönlahden ympärillä!

Aamun bussi lähti 10 minuuttia myöhässä. Ei ihme, kun nykybussit kuljettavat paitsi matkustajia myös Matkahuollon kolleja. Lastaamiseen menee aikaa. Nyt tavaratilaan vietiin kymmeniä Zalandon laatikoita. Mihin niitä kuskattiin Hyvinkäältä, en ruvennut pohtimaan sen enempää. Bussissa oli taas tunnelmaa: joku yski taukoamatta bussin takaosassa, yksi puhua kailotti kännykkään, vieressäni räplättiin pädiä, edessäni rouskuteltiin omenaa ja tuolla etuoikealla täytettiin ristisanatehtäviä. Jostakin putosi lattialle jotakin, joka pyöri kauas pudottajaltaan. Kukaan ei huomannut hienoa aamuaurinkoa, joka heitti kilonsa Hyvinkäänkylän lumivalkeille peltoaukeille ja hehkui vahvaa oranssiaan vanhan pihapiirin omenapuiden takaa. Oli pitkästä aikaa aurinkoinen talvipäivä. Bussi kaasutteli suolalammikoissa kohti pääkaupunkia – ja taisi lopulta saada kiinni menetetyt minuutit. Perillä oltiin; reppu selkään, ulos terminaalista ja ylös päivänvaloon.

Ensimmäinen kohteeni oli Sanomatalo; pientä asiaakin sinne oli Hesarin lisätilausten tiimoilta. Valtava Sanomatalon lasikuutio oli noussut perinteikkään Eliel Saarisen Rautatieaseman tuntumaan v. 1999 heti naapurinsa, nykytaidemuseo Kiasman jälkeen. Sen muistan, että Kiasman tuloa vastustettiin aika lailla, mutta Sanomatalon muodoille ei tainnut enää vastustajiltaan riittää protestiääniä. Poikkeavathan nuo Töölönlahden eteläreunan ensimmäiset modernin arkkitehtuurin mallikappaleet valtavasti alueen muusta, vanhasta rakennuskannasta. Itse taidan oikeastaan pitää tästä uudesta rakennustyylistä, mutta sopivatko ne juuri tähän ympäristöön, on toinen juttu.

Musiikkitalo on kivenheiton päässä Sanomatalosta ja se jatkaa Mannerheimintien itäisen puolen rakennusten isojen lasipintojen linjalla. Astelin reippaasti kohti Musiikkitaloa, ohi Reijo Hukkasen Laulupuut-veistoksen ja suuntasin kohti Musiikkitalon kahviota. Pidin heti tästä rakennuksesta. Tilat ovat väljät ja konstailemattoman tyylikkäät. Kierrellessäni kahviokerrosta huomasin sinfoniaorkesterin olevan alempana harjoittelemassa. Sinne ei kuitenkaan ollut pääsyä. Kun asetuin juomaan kahviani, tuli mustarastas hyppimään ulkopuolelle lasiseinämän viereiseen pensaikkoon, ihan lähelle. Kuuluiko sen viserrys sisälle, ehkä? Hei musikantit, nyt on yksi huilisti unohdettu ulos, mietiskelin kahvia juodessani. Tämä mustapuku ei taida harjoittelua kaivata. Sen lauluvuoroa ei ole kirjattu Musiikkitalon ohjelmaan, mutta varmasti sen upeaa sooloa kuullaan aikanaan – kunhan kevätaurinko nousee korkeammalle ja alkaa sulattaa Töölönlahden lumikinoksia.

Sanomatalo, sisäänkäynti

Sanomatalo, sisäänkäynti

Sanomatalo pohjoisen suunnalta

Sanomatalo pohjoisen suunnalta

Sanomatalo sisältä 01

Sanomatalo sisältä 01

Sanomataloan ala-aulaa

Sanomataloan ala-aulaa

Sanomatalo, kerrokset

Sanomatalo, kerrokset

Penkit ja radanvarren toimistorakennukset

Penkit ja radanvarren toimistorakennukset

Musiikkitalo etelän suunnalta

Musiikkitalo etelän suunnalta

Laulupuut (Reijo Hukkanen)

Laulupuut (Reijo Hukkanen)

Pala vanhoja makasiineja

Pala vanhoja makasiineja

Musiikkitalon infokerros

Musiikkitalon infokerros

Musiikkitalo, harjoitus

Musiikkitalo, harjoitus

Musiikkitalon kahvio (taustalla vas. Sanomatalo, oik. kiasma)

Musiikkitalon kahvio (taustalla vas. Sanomatalo, oik. remontissa oleva Kiasma)

Musiikkitalo Mannerheimintieltä

Musiikkitalo Mannerheimintieltä

Hakasalmen huvila Musiikkitalon vieressä

Hakasalmen huvila Musiikkitalon vieressä

Nykytaidemuseo Kiasma etelän suunnalta

Nykytaidemuseo Kiasma etelän suunnalta

 

Read Full Post »

Kauppakeskuksen toinenkin osa oli valmis; ovet avautuivat yleisölle torstaina 18.10. Hyvinkäälle oli noussut maan kuudenneksi suurin kauppakeskus, ja aivan kaupungin keskustaan. Blogikirjoittaja toivoo vilpittömästi kauppakeskuksen ja sen eri liikkeiden menestyvän kovassa kilpailussa. Yhtä lailla haluan sirottaa menestyksen pippuria kauppakeskuksen ulkopuolisille liikepaikoille: Kauppalankadulle, Uudenmaankadulle, Siltakadulle … Selvää on, ettei Hyvinkään asukasmäärä yksin riitä kauppakeskuksen myötämäelle – tarvitaan asiakkaita myös Hyvinkään ulkopuolelta.

Kävelin sateisena avajaispäivänä Hämeenkatua pitkin kohti kauppakeskusta. Siellä ruuhkassa seikkaili myös tyttäremme esikoinen; ajattelin käydä vilkaisemassa, että kaikki on kunnossa. Sillalta näin sekä rautatien ja -aseman että uusitun Cumulus-hotellin. Mitä, meillä keskustassa on yli 100 huoneen moderni hotelli! Matkaa kauppakeskukseen vain pikajuoksupyrähdyksen verran, ja rautatiekin tuossa aivan vieressä. Siitä vain kokoon matkailupaketti ”Majoitu ja shoppaile Hyvinkäällä”! Mutta jos olisin kaupungin markkinoinnissa, tekisin asemalta Hämeenkadulle nousun ja keskustan palveluhin pääsyn helpommaksi. Kaikki eivät kiipeä ketterästi pitkiä portaita matkalaukkuineen. Entä opasteet? Niitä lisää ja suurikokoisia, jotka ohjaavat keskustaan, parkkihalliin, teatteriin … ei kun kauppakeskukseen, tietenkin. Tampereella löysimme etsimämme parkkihallin kaiketi vasta viidennellä kerralla – ja kuudennella pääsimme sinne kääntymään.

Ruuhkaa ei ollut sittenkään niin paljon kuin arvelin. Ja kahvioissa istui väkeä ikään kuin lattea olisi noilla tuoleilla juotu jo pidempään. Näkymä ja tunnelma melkein kuin Stokkalla! Tein kakkososassa vain pikavisiitin.  Moikkailin joitakin kasvotuttuja, mutta J-poikaamme en nähnyt. Yhtäkkiä edessäni oli kaksi nuorta iloista tuote-esittelijätyttöä, ja pian oli kourissani monenlaista miehen kasvonhoitotuotetta. Ihan kiva, vai olisiko pitänyt loukkaantua? Luulenpa, että seuraavilla kerroilla ei ole näytetytöistä enää jälkeäkään, ja saan ostaa kaiken tarvitsevani ihan selvällä rahalla. Ostoslistallani onkin jo kaikenlaista: uusi lyijäri, muistikortinlukija, uudet talvikengät ja -takki, uudet …. Ja taidanpa pitkästä aikaa viedä vaimoni kunnon piffille – sinne kauppakeskukseen.

Lisätietoja Willasta, mm. hyvät pohjapiirrokset www.kauppakeskuswilla.fi
Kerrosten pohjakuvien ja liikkeiden sijainnin oikotie tästä.

Vielä vähän vaiheessa

Hämeenkadun toinen sisäänkäynti

Prisman suunnalta

Avajaispäivänä

Yksi treffipaikoista?

Ella Kanninen hoitaa arvonnan

Parkkihalli Suokadun ja Torikadun kulmauksessa

Unelmia kaupan

Tule syömään

Read Full Post »