Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘myräkkä’

Vuoden toisella viikolla muistelen yhä Tapaninpäivän ja Hannunpäivän myräköitä, niiden tuhoja ja jälkipolemiikkia. Kävin kurkkaamassa, mitä myrsky oli saanut aikaan mökkimaisemissamme Tammelassa – ja totta vie, tuhoja riitti Lounais-Hämeessä. Mökkijärven rannan puita oli myräkkä katkonut vähän kuin arpoen, mutta Heinämaan tiellä kaatuneita puita oli kasapäin. Heinämaan tilan kohdalla paikalliset asukkaat olivat vaivoin saaneet kylätien auki liikenteelle – puita oli kaatunut kuin tykistökeskityksessä.

Välipäivät kuluivat tiukasti työn merkeissä, mutta loppiaisen jälkeen pääsin viimein ulkoilemaan tuttuihin maisemiin. Päivästä oli tulossa kirpeä ja aurinkoinen pakkaspäivä, talven ensimmäinen. Oli vielä hämärä, kun ajelin kaupungista poispäin kohti länttä. Jalkauduin lähellä kartanoa ja lähdin kävelemään padon suuntaan. Järven jäällä näin yllättäen liikkuvia hahmoja. Kun on yksin liikkeellä ja on vielä hämärää, mielikuvitus alkaa viuhtoa. Hahmot liikkuivat ja ensivaikutelmani oli, että järven jäällä on susia! Tai ei, ne ovat susia, jotka ajavat takaa peuroja! Totuus oli, että jäällä oli ihmisiä: pilkkijöitä kävelemässä koiriensa kanssa. Hyvin erikoista ja uskaliasta, koska järvi oli ollut vapaana vielä muutama päivä sitten!

Tapasin lenkilläni tutuksi tulleen terrierimiehen, jonka kanssa vaihdoimme jokusen sanan. Ilveksiä oli kuulemma hiippaillut lähitalojen pihapiirissä ja huuhkaja oli nähty istumassa juttukaverini talon pihakoivussa. Myrsky ei ollut täällä kaatanut metsää. Jatkoin matkaani kohti patoa ja nautiskelin kirpeästä pakkassäästä. Aamun sinisyys alkoi vähitellen häipyä nousevan auringon punerruksen tieltä. Vielä muutama otos tuosta virtapaikasta, sitten kamerat reppuun ja taivaltamaan kotiin päin. Teenkö tämänkin vuoden kuvasadosta lahjaksi kuvakirjan (oli pidetty lahja)? Mutta kenelle kuvakirja nyt ja millä teemalla?  Kun vain tuohon etsimeen saisi näkyville oikean suden, siitä se teema lähtisi. Ehkä lähtisi myös kuvaaja.

Tapaninpäivän tyrskyt, Kytäjärvi

Nuotiopuita!

Loppiaistunnelmaa

Sininen hetki

Heinät

Laskujoki

Virta

Kuvakirja

Read Full Post »

Viimeinkin oli jouluaatto. Ei enää juoksemisia kaupungilla, ei lahjapakettien lankojen kähertämisiä, ei enää vähille unille jääneitä öitä. Oli aattoaamu, ja riisipuuro porisi kattilassa matalalla lämmöllä. Turun kaupungin joulunjulistuksen jätin nyt väliin, oli hyvä olla hetki rauhassa ja hiljaisuudessa. Vaimoni oli taas tehnyt suuren urakan, jotta kotimme kaikille jouluvieraille tulisi hyvä joulumieli – ja vatsa täyteen jouluherkkuja. Hänen lautaselleen kuuluisi aamuiseen riisipuuroon kätkemäni manteli. Puuromanteli menikin oikeaan osoitteeseen!

Tänä vuonna ei ollut valkea joulu – aatonaaton ja aaton vesisateet veivät mennessään viimeisetkin vähäiset lumet. Sytyttelin iltapäivällä pihamme pihlajankannolle kynttilälyhtyjä sateen yhä vain ropistessa. Odottelimme jo ensimmäisiä jouluvieraitamme, poikamme joukkiota. Vieraat saapuivat ja näyttivät viihtyvän kanssamme. Joulupäivänä olisi tyttäremme perheen vuoro. Joulupöytäämme kuuluu sekä itse valmistamiamme että valmiina tai puolivalmiina hankittuja ruokalajeja. Ilman vaimoni valmistamia laatikoita, graavikaloja, valkosipulisilakoita, lohirullia ja karjalanpaistia ei joulupöytä ole täydellinen. Eipä sille pöydälle enempää mahtuisikaan, kun vielä kinkku ja savukalat on asetettu paikoilleen.

Tapaninpäivänä olin ajatellut käydä ulkona, oli sää millainen hyvänsä. Joulupäivän iltana oli pakko jättää lahjakirjan lukeminen puoliväliin, muuten en ehtisi kokea aamun hetkeä, joka itselleni on metsäluonnossa se tärkein. Aamuhämärässä voi aukeilla paikoilla nähdä ketun, kauriita tai hirven – miksei ilveksenkin. Enpä uskonut, millaiseen Tapaninpäivään nokkani työnsin. Myrsky oli harvinaisen raju. Teillä oli katkenneita oksia ja kaikkea mahdollista silppua. Pienehköllä Kytäjärvelläkin oli kova myräkkä. Järven pituussuunnassa etenevät vaahtopäät törmäsivät rajusti patovalliin ja pärskeet sinkoutuivat vaakasuoraan vallin yli. Pysyin vaivoin pystyssä, kun taiteilin myräkässä etsien parasta kuvakulmaa, suojaten kamerani linssiä vesipisaroilta ja hattuani lentämästä Kytäjokeen. Se paras otos olisi vaatinut vielä yhden painalluksen, mutta päätin viimein lopettaa kuvauspuuhani. Kylmin käsin ja housut märkinä nautiskelin autossani eväsleipiäni ja kuumaa kahvia. Tapaninmyrsky toi lisämausteen tämän vuoden lumettomaan jouluun – se oli kuin erikoisvahvaa sinappia joulukinkun päällä!

Kaikki valmista

Pihan lyhdyt

Joulupöytä

Lahjat antaa ja lahjat saa

Lahdenpoukaman jäähilettä

Tapanin tyrskyt

Read Full Post »

Heräsin tavanomaiseen aikaan, aikaisin aamulla ja katsoin makuuhuoneemme ikkunasta, miltä sää ulkona näytti. Luvattu lumimyräkkä oli alkanut jo aamuyöllä. Ennen töihin lähtöäni tein pihallamme talven ensimmäiset lumityöt, joskin urakka oli vähäinen – lunta ei vielä ollut ehtinyt kinostua kovin paljon. Maisema oli muuttunut talviseksi ja valoisuus piristi.

Oli helppo arvata, että tieliikenteessä kohdattiin tänään ongelmia – jopa vakavia kolareita. Radio Suomi piti kuulijan ajan tasalla Etelä-Suomen teiden vaaranpaikoista ja liikennetukoksista. Eräs kuulija ihmetteli, miksi rekoille sallitaan kesärenkaat ympäri vuoden. Aiheellinen kysymys. Miten onkin niin, että raskaat ajoneuvot saavat olla vaaraksi liikenteessä talvikeliin huonosti sopivilla renkaillaan. Onko asiantila jäänne ajoilta, kun liikenne oli vähäistä, kenelläkään ei ollut kiire eikä kukaan kiilaillut mäkeä nousevan rekan eteen tai rekan perään estämään rekalta kaiken liikkumisen pelivaran. Pohdin näitä asioita turvallisesti oman työpöytäni ääressä ja katselin työpaikkamme ikkunasta talven ensimmäistä kunnollista pyryä.

Iltapäivällä lähtisin pitkästä aikaa Helsinkiin – bussilla, kuten hyvin usein. Osallistun työni tilaajan, suuren kustannustalon illanviettoon, jonne kutsutaan yhteistyökumppaneita, kirjantekijöitä, toimittajia, kuvittajia jne. Ilta on hillitty ja tunnelmaltaan ehkä vähän jäykähkökin. Mutta siitähän ei voi järjestäjää syyttää. Glögia ja boolia löytyy, olkaa hyvä nauttikaa ja vapautukaa! Paita pois ja pöydälle tanssimaan – juuri sinä ja sinä siellä! Älä yhtään yritä vetäytyä piiloon naikkosesi taakse sinä ohuttukkainen merkonomin näköinen! Ei, näinhän se ei mene – mielikuvitus vain pääsi karkailemaan. On ihan hyvä, että kaikki etenee coolisti ja hillitysti. Saa herätä rauhassa nukutun yön jälkeen tarvitsematta pelätä tekemisiään ja muistamattomuuttaan. Sallittakoon myräkkä vain luonnolle, talven ensimmäisille puhureille.

Polkupyörät lumessa

Read Full Post »