Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘juolukka’

Jos sinua verrataan ja rinnastetaan hirveen, metsän ehkä komeimpaan eläimeen, pitäisi siitä hyvästä olla rinta rottingilla. Mutta jos tuo rinnastuksen tekijä on pieni, vahvajalkainen, verta imevä, päällekäyvä kärpänen, ei rinnastuksesta olisi niin väliä. Taas on se aika vuodesta, kun sienestäjät, marjastajat ja muut metsässä liikkujat joutuvat hirvikärpäsen atakkien kohteiksi – ja kysymys on erehdyksestä. Metsässä liikkuva ihminen koetaan hirvieläimeksi, jonka turkissa kärpäsen on hyvä ruokailla, munia ja temmeltää!

Lopen kangasmetsissä puolukka oli jo paikoin aivan kypsää – ja marjaa oli ilahduttavan runsaasti. Eräässä sammalkosteikossa oli jännä marjojen kisa: pienellä alueella oli niin puolukkaa, juolukkaa, mustikkaa kuin variksenmarjojakin. Maistoin niitä kaikkia. Juolukka oli todella herkullista – mistä ihmeestä johtuu harhaluulo juolukan myrkyllisyydestä? Juolukassa on C-vitamiinia moninverroin enemmän kuin mustikassa. Variksenmarja sen sijaan on aivan mauton, mutta tämäkin marja sisältää runsaasti C-vitamiinia ja flavonoideja. Terveyspommeja molemmat.

Vaimoni on nopea puolukankerääjä. Niinpä kirjoittaja, hitaampana ja hyödyttömämpänä kerääjänä, sai aikaa myös kuvaamiselle (kohtuullisesti) ja yleiseen metsässä haahuiluun. Testasimme myös uutta, kotimaista hirvikärpästen karkoitinta. Vaimoni käytti suihkepulloa itseäni reippaammin. En tiedä johtuiko karkoitteesta, mutta hänen anorakissaan ei ollut kärpäsen kärpästä, kun taas itse toin vaatteissani muutaman vahvakintun. Vaimoni pysytteli enemmän metsätien läheisyydessä, avoimilla paikoilla, kun taas kirjoittaja liikkui myös ryteiköissä eikä ollut verhoutunut vaatteilla kovin hyvin. Kerjäsi siis ikävyyksiä!

Harmitti, kun en hoksannut kuvata Lopen upeita juolukoita. Nyt jouduin lavastamaan kuvaustilanteen uudelleen mökillämme. Oli pakko käydä läheisellä suolla, missä tiesin juolukoita olevan. Mutta eivät ne olleet Lopen juolukoiden veroisia, valokin tuli kuvaajalle väärästä kulmasta. Ainoa, missä Tammelan metsä päihitti Lopen metsän, oli hirvikärpästen runsaus. Sain mökkitien viereisestä metsiköstä heti mukaani kymmenkunta verenimijää. Vaatteeni roikkuivat kohta ravisteltuina kuistin kaitteella, mukamas ”puhtaina”. Sieltä vaatteiden kätköistä niitä pikku hirviöitä kuitenkin aina vain ilmestyi näkyville. Kärpänenkin halusi kokea vuoden ehkä viimeisen lämpimän ja aurinkoisen sunnuntain. Eräille se todella oli viimeinen.

Puolukka-aika

Ämpärit täyteen

Juolukka

Connecting insects

Kohta honka romahtaa

Väärällä kaistalla

Syksy saa tulla

Read Full Post »