Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Heinämaa’

Aikuiset lapsemme kumppaneineen olivat päättäneet tavata toisensa, ja isovanhemmat olivat lupautuneet ottamaan mökille mukaan J-tytön ja J-perheen Fonzie-koiran. Tämä Fonzie, melkein puolitoistavuotias labbisuros, on, kuinka sen nyt sanoisi, hmmm, hieman erikoisempi tapaus. Tai oikeastaan ei mitenkään erikoinen – vähän vain vilkkaanpuoleinen. Väittävät, että labbis asettuu noin 2-vuotiaana. Antaas kattoo kuinka käy. Tavarat olivat autossa paikoillaan, enää kyydistä puuttuivat labbis ja J-tyttö. Pääsimme matkaan ja perillä nostelimme tavaroita auton takakontista. Jokin ei nyt oikein stemmannut. Olin laittanut molemmat vesikanisterit täyteen vettä, mutta toisessa, 16 litran kanisterissa oli jäljellä vain tilkka! Pian selvisi, mihin vesi oli kadonnut. Se oli kadonnut kasseihin ja pestyihin sekä silitettyihin mökki- ja liinavaatteisiin – ja tietenkin takakontin verhoiluun! Sillä lailla. Uuden kanisterityypin painettava hana oli alkanut vuotaa omia aikojaan. Ihan reipas avaus mökkiviikonvaihteelle. Onneksi pyykkinarut olivat valmiiksi viritetyt  ja päivät olivat aurinkoisia. Kaikki vaatteet sekä kassit kuivuivat kesäauringossa seuraavana päivänä.

Kuinka menisi ensimmäinen yö koiran kanssa levottoman mökilletulon jälkeen? Fonzie ja minä asetuimme makuukamariin, jonka ovi saatiin suljettua, muut nukkuisivat tuvan puolella. Makuuhuoneen oven lukon kieli ei ollut aikoihin joutunut tositoimiin, niinpä emme tienneet, että ovi avautuisi kevyestä tönäisystä. Ja sitä oveahan availtiin. Ennen pitkää totesimme, että ovia paukutteleva ja pusuja jakeleva koira sekä isäntä lähtisivät yöksi saunamökkiin. Ei ollut rauhallista sielläkään – koiralla oli pian suussaan löylyveden hajustepullo tai Omo-paketti. Ei tullut mitään. Vein koiran mökin kuistille ja itse yritin jatkaa uniani saunamökissä. Taisin torkahtaa vähäksi aikaa, mutta kun valo ulkona lisääntyi, päätin herätä. Nousin mökin rappusia hakeakseni kuistilla odottavan labbiksen pitkälle aamulenkille. Kuistilla näytti kaikki olevan … ei sittenkään – tuo narumatto! Voi ei, se oli sen maton tarina. Vielä eilen ehjää narumattoa ei tämän yön jälkeen kannattaisi levittää “kaunis terassimme” -kilpailukuistin lattialle. Joku voisi raiskatussa narukasassa nähdä uuden tyylin nerokkaan taideinstallaation, mutta omassa päässäni takoi vain ajataus, että tästä on nyt suoriuduttava pitkälle aamulenkille; hyvin pitkälle ja hyvin nopeasti!

Olisi se mökkikäynti hauskempikin voinut olla. Paluumatkalla J-tyttö vielä alkoi voida pahoin ja oksensi autossa juuri ennen Hyvinkäälle saapumista. Mietin kotonani reissun jälkeen meidän neljän viikonvaihdettamme. Tiesin, ettei se tulisi olemaan ihan ongelmaton. Jäikö mitään hyvää muistoksi? Jäi toki. J-tyttö oli kaiken aikaa aurinkoinen ja iloinen. Teki nokkelia kysymyksiä ja oli tasavertainen kortinpelaaja. Fonzien kanssa tehdyt aikaiset aamulenkit olivat myös luksusta. Lenkillä menee Fonzien kanssa aina hienosti. Mikä hiljaisuus hiekkaisilla, maantiesuolan kovettamilla kyläteillä ja mitkä aamun tuoksut! Tien varren lehdoista kuului vielä myöhäisten muuttolintujen liverrystä. Huomasin myös, että kun olin ensimmäiselle aamulenkille unohtanut ottaa mukaan kameran, nautin näkemästäni paljon enemmän kuin kamera kaulassa. Automme takakontin verhoilukin kuivaa kyllä aikanaan. Niin häipyy taivaan tuuliin myös tämän viikonvaihteen kaikki ikävä – muistoihin jää vain aurinko, iloinen lapsenlapsemme, mesiangervon huumaava tuoksu, isoäidin herkulliset lihapullat ja jääkaapin kaasun loppuminen keskellä yötä.

 

Poutapilvet Heinämaan kohdalla

Poutapilvet Heinämaan kohdalla

J-tyttö

J-tyttö

Kaikki märkinä

Kaikki märkinä

Uusi pihakukka

Uusi pihakukka

Tulopäivän ilta

Tulopäivän ilta

Tule jo

Tule jo

Tienvarren huopaohdake

Tienvarren huopaohdake

Aamulenkillä 01

Aamulenkillä 01

Aamulenkillä 02

Aamulenkillä 02

Kesäaamun varjot

Kesäaamun varjot

Tienvarren isoukonkello

Tienvarren isoukonkello

Fonzien aamuvilvoittelu

Fonzien aamuvilvoittelu

Noutaja tuloo

Noutaja tuloo

Kesäheinät

Kesäheinät

Vanha aitta

Vanha aitta

Mesiangervojen aikaan

Mesiangervojen aikaan

Bestikset

Bestikset

 

 

 

 

 

Read Full Post »

Vuoden toisella viikolla muistelen yhä Tapaninpäivän ja Hannunpäivän myräköitä, niiden tuhoja ja jälkipolemiikkia. Kävin kurkkaamassa, mitä myrsky oli saanut aikaan mökkimaisemissamme Tammelassa – ja totta vie, tuhoja riitti Lounais-Hämeessä. Mökkijärven rannan puita oli myräkkä katkonut vähän kuin arpoen, mutta Heinämaan tiellä kaatuneita puita oli kasapäin. Heinämaan tilan kohdalla paikalliset asukkaat olivat vaivoin saaneet kylätien auki liikenteelle – puita oli kaatunut kuin tykistökeskityksessä.

Välipäivät kuluivat tiukasti työn merkeissä, mutta loppiaisen jälkeen pääsin viimein ulkoilemaan tuttuihin maisemiin. Päivästä oli tulossa kirpeä ja aurinkoinen pakkaspäivä, talven ensimmäinen. Oli vielä hämärä, kun ajelin kaupungista poispäin kohti länttä. Jalkauduin lähellä kartanoa ja lähdin kävelemään padon suuntaan. Järven jäällä näin yllättäen liikkuvia hahmoja. Kun on yksin liikkeellä ja on vielä hämärää, mielikuvitus alkaa viuhtoa. Hahmot liikkuivat ja ensivaikutelmani oli, että järven jäällä on susia! Tai ei, ne ovat susia, jotka ajavat takaa peuroja! Totuus oli, että jäällä oli ihmisiä: pilkkijöitä kävelemässä koiriensa kanssa. Hyvin erikoista ja uskaliasta, koska järvi oli ollut vapaana vielä muutama päivä sitten!

Tapasin lenkilläni tutuksi tulleen terrierimiehen, jonka kanssa vaihdoimme jokusen sanan. Ilveksiä oli kuulemma hiippaillut lähitalojen pihapiirissä ja huuhkaja oli nähty istumassa juttukaverini talon pihakoivussa. Myrsky ei ollut täällä kaatanut metsää. Jatkoin matkaani kohti patoa ja nautiskelin kirpeästä pakkassäästä. Aamun sinisyys alkoi vähitellen häipyä nousevan auringon punerruksen tieltä. Vielä muutama otos tuosta virtapaikasta, sitten kamerat reppuun ja taivaltamaan kotiin päin. Teenkö tämänkin vuoden kuvasadosta lahjaksi kuvakirjan (oli pidetty lahja)? Mutta kenelle kuvakirja nyt ja millä teemalla?  Kun vain tuohon etsimeen saisi näkyville oikean suden, siitä se teema lähtisi. Ehkä lähtisi myös kuvaaja.

Tapaninpäivän tyrskyt, Kytäjärvi

Nuotiopuita!

Loppiaistunnelmaa

Sininen hetki

Heinät

Laskujoki

Virta

Kuvakirja

Read Full Post »