Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Hämeen Härkätie’

Muutama viikko jo takana vapaaherrana oleilua. Pientä hakemista uuteen elämänvaiheeseen siirtyminen on ollut, kieltämättä. En kuitenkaan sanoisi, että pallo on ollut hukassa. Tuossa vieressä, ihan näkyvillä se pallo on, mutta ei oikein ole huvittanut palloa potkaista. Vetäisinkö tiukan kärkipotkun tai kenties hallitun heilautuspotkun sisäsyrjällä? Ja minne potkaisisin? Vaimollani kaikki on ehkä sujunut helpommin, mutta ongelmia on hänelle saattanut tuottaa aamupuurolle tullut ylimääräinen tyyppi. Mutta eiköhän kaikki ala vähitellen lutviintua ja taloon saadaan eläkepäiville uusi järjestys sekä harmonia. Vähäisenä en pitäisi sitä, että olen ihan pystyvä kahvinkeittäjä, osaan pedata sängyn, osaan hakea postin ja viedä roskat (melkein jo oma-alotteisesti) – resursseja on siis luvassa moniin vaativiin talousaskareisiin.

Mökkimatkamme Tammelaan viikko sitten oli sävyltään vähän erilainen kuin aiemmin. Ei, en viittaa kuskin ja kartturin kemioihin, vaan ihan muihin asioihin. Reittimme kulki loppumatkasta Hämeen härkätietä pitkin kohti Porrasta ja Tammelan isoja järviä Pyhäjärveä sekä Kuivajärveä. Tiesimme nyt, että täältä olivat kotoisin vaimoni isän isoisän puolison (Maria Hucht s. 1823) sukuhaara. Huchteja, Palmeja (ent. Palmroth), Timmejä oli asunut ainakin 1700-luvulla, kenties aiemminkin, Tammelan Mansikkaniemessä, Saaressa, Lunkaalla ja Huhtaan kylässä. Olimme ymmärtäneet, että vaimoni isän (Rosberg) esivanhemmat olisivat vaikuttaneet enimmäkseenTurun ympäristössä ja sen alapuolisilla rannikkoalueilla (Turku, Piikkiö, Kaarina, Särkisalo, Angelniemi, Halikko …). Näin olikin, ja Rosberg annettiin sukunimeksi 1700-luvun lopulla rakuuna Juho Erkinpojalle. Mutta sukuun oli siis tullut myös lounais-hämäläistä verta meille niin tutun mökkimatkamme kylistä! Kaiken tämän oli meille selvittänyt sukututkija Ari Kolehmainen, joka useita vuosia sitten oli ottanut minuun yhteyttä kertoessaan oman isäni isänpuolen historiasta. Nyt halusimme selvittää sukujamme enemmän ja saimme oppaaksemme aiemman tuttavuuden, todella innokkaan ja osaavan historiantutkijan Mikkelistä.

Olen aina tykännyt käydä Porvoossa kävely- ja kuvausmatkoilla, ihan omaksi ilokseni. Syksyn ruska ei ollut vielä parhaimmillaan, kun runsas viikko sitten kiipesin Näsinmäelle ihastelemaan Vanhan Porvoon puutaloidylliä ja vanhojen rakennusten värikudelmaa. Helsingin kaupunginarkistosta olin löytänyt tiedon, että äitini äidinäidin mies, siis isoisoisäni oli syntynyt Porvoossa v. 1875. HisKin kautta en löytänyt vahvistusta tiedolle enkä päässyt eteenpäin Rask-nimessä. Ajattelin kuitenkin mielelläni, että juuri Oskar Rask olisi astellut alas samaa jyrkkää Sillanmäkeä, kuin mitä itsekin tein aurinkoisena syyspäivänä vuonna 2014. Ei mennyt montakaan päivää, kun myös äitini suvusta saimme käsiimme Ari Kolehmaisen mittavan selvityksen. Raskit olivat todella asustaneet Porvoossa ja kaupunkikeskustan ulkopuolella: Kulloossa, Hinthaarassa ja Saksalan kylässä. 1700-luvun puolivälissä Oskarin eräs esi-isä Staffan Staffanson sai sotilaana sukunimekseen Rask, josta lähtien Rask-nimi siirtyi jälkipolville. Miten ja missä Porvoon suunnalta muuttanut ruotsinkielinen isoisoisäni Oskar oli tutustunut ja avioitunut Jämsästä kotoisin olleeseen suomenkieliseen isoisoäitiini Rosa-Alisaan, ei selviä varmaan koskaan. Luulen, että he ainakin tapasivat Helsingissä. Ehkä Stokkan kellon alla? Tai ehkä pikemminkin Kolmen sepän patsaan luona – olihan Oskar sentään seppä ammatiltaan!

==================

Sukututkijan yhteystiedot:
FM, historiantutkija Ari Kolehmainen, Mikkeli
Sukututkimuksissa erityisosaamista 1500-1600-lukujen suvuissa
kolehmainen.ari(at)gmail.com

 

 

 

Mitä kertoo Hakkapeliittapatsas

Mitä kertoo Hakkapeliittapatsas

Hakkapeliittapatsaan nimiä

Hakkapeliittapatsaan nimiä

Tammelan hautausmaalla

Tammelan hautausmaalla

Tammelan hautausmaalta kirkolle päin

Tammelan hautausmaalta kirkolle päin

Sukujuurien jäljillä, Tammelan hautausmaa

Sukujuurien jäljillä, Tammelan hautausmaa

Vanha Porvoo. Näkymä Näsinmäeltä

Vanha Porvoo. Näkymä Näsinmäeltä

Ranta-aitat 01

Ranta-aitat 01

Ranta-aitat 04

Ranta-aitat 04

Ranta-aitat 02

Ranta-aitat 02

Poijut ja vene

Poijut ja vene

Simolin, Vanha Porvoo

Simolin, Vanha Porvoo

Tuomiokirkko ja Runoilijakoti

Tuomiokirkko ja Runoilijakoti

Vastavaloon, Porvoonjoki

Vastavaloon, Porvoonjoki

Fasaadit, Vanha Porvoo

Fasaadit, Vanha Porvoo

Ikkunaluukut

Ikkunaluukut

Aukion kukat Lukiotalon edustalla

Aukion kukat Lukiotalon edustalla

Omenainen kuja, Vanha Porvoo

Omenainen kuja, Vanha Porvoo

Ralinginkuja, Vanha Porvoo

Ralinginkuja, Vanha Porvoo

Piispantalo Sillanmäeltä

Piispantalo Sillanmäeltä

Sillanmäki, Vanha Porvoo

Sillanmäki, Vanha Porvoo

Read Full Post »

Ei, tulossa ei ole katsausta poliittiseen historiaan eikä liioin espoolaisen urheiluseuran vaiheisiin. Tarina liittyy puun kaatamiseen mökkimaisemissa. Mutta ennen aloitusta jutun mökkiläisten on päästävä tapahtumapaikalle. Näin tapahtui myöhään toukokuisena perjantai-iltana. Ajoreitti kulki vaihteeksi Lopen Vojakkalan ja Tammelan Saaren kansanpuiston kautta. Pidimme yhden jaloittelutauon Hämeen Härkätien varrella olevassa historiallisessa ja idyllisessä Portaan kylässä.

Olin iskenyt silmäni mökkimme takamaastossa olevaan n. 7-8 m korkeaan, yläosastaan katkeneeseen kelottuneeseen mäntyyn. Se olisi kaadettuna ja pilkottuna lähes heti käyttövalmista ja toisi kaivatun lisän keskikesällä loppuviin, viime vuonna tehtyihin polttopuihin. Pelikaverini oli antanut lainaksi moottorisahansa ja evästänyt sen käytössä. Välineet olivat olemassa ja uhoa riitti. Mutta miten isohko puu lopulta kaadetaan moottorisahaa apuna käyttäen? Päätimme etsiä ohjeita netistä – ja ohjeita toki löytyi. Jokin ohje oli niin pitkä ja syvällinen, että tärkeä tieto hukkui epäoleellisuuksiin. Toisessa ohjeessa kehotettiin unohtamaan koko juttu ja kääntymään ammattilaisten puoleen. Emme luovuttaneet, ja lopuksi löytyikin se, mitä haimme: selkeät, lyhyet ohjeet oivallisilla piirroskuvilla täydennettyinä! Ohessa löytämämme Puuproffan osoite vinkiksi muille epätietoisille

http://www.puuproffa.fi/arkisto/kaato-ohje.php

Honka kaatui lopulta ryskyen ja ihan oikeaan paikkaan annettujen ohjeiden mukaan – suunnittelu todella kannatti. Tiedätkö, mitä tarkoittaa “pitopuu”? Me kaatajat tiedämme sen nyt. Olimme vaimoni kanssa polleeta poikaa, kun hoimme oppimiamme ammattitermejä: kaatolovi, kaatosahaus, pitopuu ja kaatorauta. Viikonloppu olikin sitten yhtä sahaamista ja pilkkomista. Vaimoni sai toisaalla päätökseen mökkirakennustemme perussiivouksen. Olimme aika poikki tuon viikonlopun jälkeen. Vaimoni harmitteli, ettei enää ehtinyt ikkunoita pestä. Ja minä jäin haikailemaan toisen, lähes kelottuneen hongan pystyyn jättämistä. Olisihan senkin vielä voinut …

Tuomet ja vaimo Portaan kylässä

Portaan jokivarren rakennuksia

Sahamies

Hongan lapsia

Mökki

Samettikukat

Iltatulet

Read Full Post »