Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘aamuvirkku’

Lehtien mukaan suomalaisten loman jälkeinen työpäivä alkaa sähköpostien lukemisella. Joku uppiniskainen tekee ihan muuta, availee ensimmäiseksi vaikkapa lypsykoneen hanat tai jyräyttää maansiirtokoneen käyntiin. Lehtijutun stereotyyppinä laitoin toimistollamme tietokoneeni päälle, keitin tulokaffeet ja aloin nytkytellä niskojani ruutuun putkahtelevien meilien tahdissa. Ei mitään kovin tähdellistä viimeisen lomaviikon ajalta. Kaikenmaailman lääkkeitä kaupiteltiin yhä vain. Uutena ryhmänä huomasin laihdutusmeilit ja -tuotteet! Oli Get Slim -ohjelmaa ja Slim Secrets -Newsletteriä, mutta nyt meilinne osui kyllä väärään kohteeseen. Lomalta palaava mökkiläinen oli säälittävässä kunnossa. Olin kadottanut yli kaksi ja puoli kiloa elopainostani viimeisen mökkilomaviikon aikana. Vaimoni epäilemättä saman verran, koska olimme käyneet läpi saman työleiriohjelman.

Lomalaisen huili-indeksi jää alhaiseksi, jos kirpparikäyntejä on saatu kokoon vain muutama. Ja ellei Urjalan torilta ole saatu haettua uusia lattiaharjoja, alkaa näyttää tosi huonolta. Koijärvelläkin olisi pitänyt ehtiä suojelujärvelle asti – ei pyörähdys kirkolla mihinkään riitä. Yksi Turun päiväreissu ja Iittalan lasitehtaan puhalluskeikka ei kaikkea pelasta. Mieleen hiipii epäilys, että mökillä on huhkittu liikaa. Saunavesien kantamisen ja huussin tyhjentämisen vielä ymmärtää, mutta jos kuistin ja portaiden maalaamiseen menee päivätolkulla lomapäiviä, näyttää todella pahalta. Koska te sen loman sitten pidätte? No, tulihan siitä kuistista ihan hieno ja onneksi se mies ei pudonnut alas sieltä korkeuksista suorastaan laholta maalauspukilta (varmaan vuodelta 1982). Itsepähän nyt kärsitte. Mutta täytyy myöntää, että teidän kroppanne uusi kiinteys vähän kadehdittaa …

Niinpä niin, myönnetään: työleiriksi meni. Näin oli tosin suunniteltukin. Jälkeenpäin mietin, että selvisimme työleiriltä kotiin myös henkisesti pienin vaurioin – ei, pikemminkin vahvistuneina. Kaikkea voi sattua, kun loma alkaa ja pariskunta teljetään pieneen alkeelliseen mökkiin lystiä pitämään. Siihen kun vielä pukkaa yksi kolea ja sateinen lomaviikko, ei tarvita isoa kipinää, kun salamoi vain sisällä mökissä. Vuosien rutiinilla ja yhdessäololla ilmeisesti osaamme olla pois toistemme jaloista, kun on sellainen paikka. Sitä voi hakeutua yksin mustikkaan tai tehdä asiaa huoltoasemalle. Voi mennä pilkkomaan klapeja tai vetäytyä laiturille lomalehtien pariin. Aamuvirkku voi herätä vähän aikaisemmin aamupalan tekoon ennen toisen heräämistä, ja sen yökukkujan sopii antaa vapaasti ihailla tummenevaa järveä kuistin korituolissa omassa rauhassaan ennen nukkumaan tuloa. Päivän mittaisella mökötyksellä (jos on aihetta, ei muuten) voi joskus olla virkistävä vaikutus loppuloman ilmeeseen. Ei parisuhde mitään tiedettä tai matematiikkaa ole, mutta maalaisjärjen käyttö on erittäin sallittua. Naisväen kohdalla on tietenkin vielä se lisäongelma, että se, mitä sieltä päin sanotaan, ei välttämättä olekaan sitä, mitä tarkoitetaan – jos ymmärrät, mitä tarkoitan.

Kun urakoimisen tauottua viimein höllätään ja saunotaan yhdessä, tehdään se sitten kunnolla, pitkän kaavan mukaan. Työleirin kropanrakennusreseptin voin kertoa halukkaille, mutta parisuhteen hoitamisen salaisimmat salaisuudet säilytän itselläni ja vaimollani – sillä tummatukkaisella maalarimestarilla. Nappaisi nyt vain tämä työnteko täällä konttorilla …

Vaimo ja Forssan kutomon tiiliseinä

Vaimo ja Forssan kutomon tiiliseinä

Mökin tonttupiha

Mökin tonttupiha

Lakatut varpaankynnet

Lakatut varpaankynnet

Kirjoittaja relaa

Kirjoittaja relaa

Pihan kangasmaitikka

Pihan kangasmaitikka

Kumpupilvet tietävät ukkosta

Kumpupilvet tietävät ukkosta

Virkistävä sade

Virkistävä sade

Vierainamme Tuomas ja Karo

Vierainamme Tuomas ja Karo

Sun vuoros

Sun vuoros

Ilta-aurinko Heinijärvellä

Ilta-aurinko Heinijärvellä

Lähdön haikeus

Lähdön haikeus

Mustikkametsä

Mustikkametsä

Tykkäämme kerätä

Tykkäämme kerätä

Maalauskohde

Maalauskohde

Pidä kiinni, Papu!

Pidä kiinni, Papu!

Maalarimestari hoitaa oven edustan lähtöpäivänä

Maalarimestari hoitaa oven edustan lähtöpäivänä

Mainokset

Read Full Post »

Juhannus meni mökillämme käsikirjoituksen mukaisesti – jos mitään suunnitelmaa nyt voisi vapaalla ollakaan. Tai miksei, kaikki voisi mennä näinkin: herätys klo 9.00, aamupala 9.30 (kokin oli silloin pitänyt herätä jo aikaisemmin), lähtö metsään vihtatarpeita hakemaan klo 10.40, vihtojen teko päättyy klo 11.50, juhla-aterian valmistelu alkaa perunoiden pesemisellä klo 12.40. Ei, nyt mentiin jo liian lujaa. Missä vaiheessa sitä ehtii istuksimaan ja miettimimään sinisiä, tai seurustelemaan? Pitkään yhdessä ollut pari ei tarvitse päiväsuunnitelmaa, kaikki luontuu kuin itsestään. Vielä kun pariskunnan aamuvirkku malttaa nukkua vähän pidempään, ja se toinen yökukkuja ymmärtää mennä nukkumaan vähän tavallista aikaisemmin, saadaan aikaan yhteinen rytmi ja päästään juhannussaunaankin samalla ovenavauksella. Näin myös tapahtui.

Jos ihminen ei aina niin perustaisi suunnitelmista ja käsikirjoituksista, ympäröivä luonto toimii kuin kello. Kuu kiertää maata ja näyttäytyy tietyn aikataulun mukaan, kirjosiepon poikaset hyppäävät pöntöistään yleensä heinäkuun ensimmäisellä viikolla, vanamo kukkii vain juhannukseen, sitten on kellokukkien, päivänkakkaroiden ja metsämaitikan vuoro. Ja kun horsma kukkii, on kesä jo auttamattoman pitkällä. Keskimmäinen lastenlapsistamme L-poika kuuli kerran, kun mietimme senhetkistä kellonaikaa. Minkäänlaista kelloa ei ollut lähimailla. Heitin siihen, että se on noin kolme. L-poika ihmetteli ja kysyi: ” Miten Papu voi sen tietää?”  Niin, nuorisolla on vielä paljon opittavaa. Katsoin kelloajan auringosta! Sen verran auringon rataa on tullut katsotuksi, että yhtä sun toista on mieleen jäänyt.

Oli mökkijuhannuksessamme jotakin ohjelmoitua. Saimme sähköpostiviestin aatonaattona Heinijärven suojeluyhdistyksen puheenjohtajalta. Viestissä todettiin, että perinteinen juhannushanuristin vene lähtee kiertämään mökkirantoja Kutterinkujan rannasta aattona klo 18. Perinne on hieno, muistamme veneellä kulkevan juhannussoittajan jo monien, monien vuosien takaa. Nyt oli vuorossa nuorempi sukupolvi ja haitaria näppäili suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja. Kun on annettu kelloaika, ei juhannusvene pääse livahtamaan mökkimme ohitse, kuten joskus on tapahtunut.

Tämä juhannus jää mieleeni mukavana juhannuksena. Se vietettiin erinomaisessa säässä ja superkuun valaistessa askeleitamme. Vähän unisin silmin kiirehdin aikaisin maanantaiaamuna toimistollemme ja yritin taas orientoitua työntekoon. Kummasti asiaa helpotti, kun katselin allakkaani. Siellä luki: loma alkaa viikon päästä. On se vaan hienoa, että on olemassa suunnitelma ja kesälle tuoksuva käsikirjoitus!

Juhannus järvellä

Juhannus järvellä

Paikka sinisille ajatuksille

Paikka sinisille ajatuksille

Tonkka ja koivut

Tonkka ja koivut

Rannan lobelia

Rannan lobelia

Naapurin kesävieraita

Naapurin kesävieraita

Kirjosieppoemo vielä pesällä

Kirjosieppoemo vielä pesällä

Naapurimme seinän takana

Naapurimme seinän takana

Heinätähtimö

Heinätähtimö

Kellot

Kellokukkia

Juhannussoittajat

Juhannussoittajat

Juhannusaaton kuutamo

Juhannusaaton kuutamo

Hei hulinaa tuulisena juhannuspäivänä

Hei hulinaa tuulisena juhannuspäivänä

Ahkeroija vailla vertaa

Ahkeroija vailla vertaa

Blogimies ja kamera

Blogimies ja kamera

Kesäheinät

Kesäheinät

Read Full Post »

Kittelän tilan kohdalla Vantaanjoki virtasi vielä vapaana kiristyneestä pakkasesta huolimatta. Lauantainen kävelylenkkini vei vaihteeksi Hyvinkäänkylän pelto-, joki- ja kulttuurimaisemiin. Lenkkini varrelle osui Hyvinkään seudun vanhin rakennus, Ali-Anttilan keltainen puurakennus Hyvinkäänkylän koulun tuntumassa. Tällä alueella on ollut asutusta jo 1500-luvulla, ja kestikievarikin Helsingin ja Hämeenlinnan väliä matkaavien tarpeisiin. Uutta lunta oli satanut viime päivinä reippaasti – maisemat alkoivat muotoutua talvisiksi valkean lumen verhoamina.

Vantaanjoki, joka virtaa usean Etelä-Suomen kunnan läpi, sai kirjoittajan pohtimaan tulevia kuntaliitoksia. Julkisuuteen on jo tullut valmistelevan työryhmän uusia kuntakarttamalleja. Tätä asiaa ei saa toteuttaa kovalla kiireellä vaan maltilla ja harkinnalla. Tuskin uudet kuntarajat eteläisen Suomen kuntalaisten asioita kovasti muuttavat, mutta pienten ja syrjäisten kuntien tilannetta on tarkasteltava huolellisesti. Kuntauudistuksella haetaan, totta kai, säästöjä, mutta onko mieltä yhdistää melko isojen väestöpohjien toimivia kuntia kuten esimerkiksi Hyvinkää ja Riihimäki? Eihän Hyvinkäällä sitä paitsi koskaan opita sanomaan ”nääs”!

Lauantai-iltana kävimme vaimoni siskonmiehen syntymäpäivillä. Tarjottava maittoi ja oli kiva turista niin pienten kuin isompien kyläilijöiden ja isäntäväen kanssa. Visiitistä jäi hyvä maku. On hienoa, kun ympärillä on ystäviä, joita myös säännöllisesti tapaa. Siinä olisi ainesta pysyväksi uuden vuoden lupaukseksi ihan kaikille suomalaisille. Sunnuntaiaamuna huomasin tekeväni ohraista uunipuuroa, jollaista en ole koskaan ennen laittanut. Olen pariskunnan aamuvirkku, mutten mikään ruuanlaittaja. Meidän perheessämme on jo sellainen. Mutta siinäpä ikioma uuden vuoden lupaukseni – puuroa sunnuntaiaamuihin! Myös maukkaat tattari- ja hirssipuurot ohjelmaan, kuten takavuosina. Vaimoni mielestä tärkein uuden vuoden lupaukseni tulisi olla se, että malttaisin nukkua riittävästi. Ihan hyvä, terveellistä kyllä. Mutta miten ihmeessä saisimme silloin aamupöytään maittavat uunipuurot – paistoaikaa sentään 2,5 tuntia. Sanoiko joku karppaus? Mitäs se taas olikaan …

Vantaanjoki no.1, Hyvinkäänkylä

Vantaanjoki no.2, Hyvinkäänkylä

Kittelä, Hyvinkäänkylä

Ali-Anttilan talo, Hyvinkäänkylä

Hyvinkäänkylän vanhoja rakennuksia

Peltomaisema, Hyvinkäänkylä

Uunipuuro

Read Full Post »